Eilisilta meni nosturissa, maalasin Janin kanssa talon päätykolmion ja räystäslaudat. Kyllä pelotti. Ensin minä maalasin, mutta kun toinen kerta koitti sääli Jani minua sen verran, että maalasi kolmion kokonaan. Pärjäsin korkeuksissa hyräilemällä päivänsädettä ja menninkäistä ja koitin olla ajattelematta mitä jos nosturi kaatuu.

Kyllä oli kamalaa, sivutuuli kun vähän tarttui koriin tuntui, että koko kori tippuu. Yäk, onneksi ei tarvitse ihan heti maalata uudemman kerran.

Tänään maalasimme toisen päädyn puoleenväliin saakka. Sitten sade yllätti. Huomiseksi on onneksi luvattu parempaa ilmaa. Räystäslautojen väliin ampiaiset ovat näemmä tehneet pesän. Saapa nähdä täytyykö ne myrkyttää ennen maalausta. Meikäläiselle kun tulee sairaalakeikka, jos joudun niiden pistettäväksi. Toivottavasti en. 

Seinämaalauksen jälkeen jatkuu terassin kaide-ja katoslautojen maalaus. Muuten ei terassi kerkeä saamaan katetta talveksi. Eiköhän näitä ilmoja silti vielä riitä, että pääsee siitäkin vielä nauttimaan.

 

 

korkealla ollaan

tuulee